Sunday, January 29, 2012

Puoliorpo

Sinun isäsi on kuollut.
Sinun isäsi on kuollut joka päivä.
Hyvinä päivinä. Huonoina päivinä.
Niinä päivinä, jolloin pojat tarvitsevat isäänsä.
Silloin kun kukaan muu ei kelpaa.

Enkä minä voi ottaa sitä sinulta pois.
Isättömyyttäsi.
En voi tarjota mitään sen tilalle.
En voi sanoa, että kyllä se helpottaa.

Minä en tiedä helpottaako se.

Otan syliin ja paijaan.
Sinua isätöntä.

5 comments:

  1. Tämä kosketti minua kovasti paljon, vaikka en olekaan isätön, vaan äiditön.
    Sanoit asioita, joita yleensä ei sanota ääneen ja tuntuu, ettei kukaan ymmärrä.
    Kiitos <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Tiina sanoistasi.
      Toisen suru on sydäntä riistävää. On pelottavaa myöntää, ettei voi tehdä muuta kuin olla. Se kai riittää. Tietenkin sitä mielellään ottasi osan itselle kannettavaksi.

      Delete
  2. Kauniisti kirjotettu ja niin totta.

    ReplyDelete
  3. se helpottaa ja sitten taas ei. sinä näet paljon, että isä on kuollut joka päivä. nyt se on kuollut isä. se auttaa jo, että näet.

    ReplyDelete
  4. Toivottavasti se auttaa!
    Ulkopuolisena on helpompi nähdä selvemmin. Helpompi kirjoittaa, purkaa palasiksi. Vielä kun voisi auttaa, tai kantaa osan.

    ReplyDelete